Virvatulen laulu - Amberian Dawn

Kun taakse jääpäivä, hilijaa raskaatsi hengähdän.

Kaipuuni saa, leudot tuulet nuo

Kutsun vievät sun luo.

Illan tullen palajan, onneni mun täälläluonasi sun.

Sieluni pois halajaa, kanssasi lähteävoisin.

Tule, tule, tule luokseni!

Armahin oi,

Koht’saapuvi koi.

Tule, tule, tule luokseni!

Virvatulten loimu yllähiljaisuuden hetkyellä,

Ole siinävierelläni

Kunnes koittaa aamun koi

-päiväsaa.

Tyhjyyden taa ilman sua valossa vaellan.

Muistosi saa minut kaipaamaan

Yöhön varjojen taa.

Yöon aikaa armahin

-aamu luo kasteen hopeisen.

Soiden ylläleijailen, tartu nyt kätteni loistoon!

Tule, tule, tule luokseni!

Armahin oi,

Koht’saapuvi koi.

Tule, tule, tule luokseni!

Virvatulten loimu yllähiljaisuuden hetkyellä,

Ole siinävierelläni

Kunnes koittaa aamun koi

-päiväsaa.

Nach dem Eistag atme ich ruhig schwanger.

Ich vermisse dich, sanfte Winde von ihnen

Ich lade dich zur Sonne ein.

Wenn der Abend kommt, wird mein Glück hier sein.

Meine Seele wünscht, ich würde mit dir gehen.

Komm, komm, komm zu mir!

Armahin oi,

Ort der ankommenden Motte.

Komm, komm, komm zu mir!

Das Lodern der Flammen im Moment der Stille,

Sei für mich da

Bis zum Morgengrauen

Tag.

Ich gehe im Licht ohne Leere.

Deine Erinnerung lässt mich vermissen

Hinter den Nachtschatten.

Liebling der Nacht

-Morgen schafft taufrisches Silber.

Ich bleibe in den Sümpfen, jetzt ergreife den Glanz meiner Hand!

Komm, komm, komm zu mir!

Armahin oi,

Ort der ankommenden Motte.

Komm, komm, komm zu mir!

Das Lodern der Flammen im Moment der Stille,

Sei für mich da

Bis zum Morgengrauen

Tag.