Yhteen suuntaan - Aste

Jea, A: sta se lähtee ja päättyy S:ään.

Sä tunnistat pääst jääkylmästä

Kato mua silmiin.

Näätsä?

Mä oon nälkänen.

Näätsä sen?

Mul on jotain mistä irti

päästä en

Sun on aika painaa nimi korvas taa.

Mun piti polkasta irti piripolkasta

Ja sieluttomist pintaliitobiiseistä.

Nyt on sunki aika feidata ne viimeistään

Ota mua kädest kii, anna mun johdattaa.

Ovet auki mun maailmaan sulle koska vaan

Ja me kohdataan nyt ja tässä.

AD/HD häslää, en oo pysähtymässä

Päinvastoin, räin päin kasvoi.

Näin synnyin, näin kasvoin

Tän jälkeen ei oo paluuta menneeseen.

Pääsit mun pään sisään, sä jäät sisään

Musan teko munki mielest aika siistiä, mut en mä lässytä siit jokasella biisillä

Otetaanpa aivan alusta.

Feidaan satumaat ja haippaan vaan mun kotikatuja

Lapinmäki opetti, Keskusta kasvatti, Virtakivi iski päätä Kirkkokujan asvalttiin

Pessankoski sai pelkoni poistumaan.

Mattila kerto miten takapakeist toivutaan

Mä oon mitä oon, en häpee näyttää sit.

Ääni kusenkärysistä rappukäytävist

Ääni, joka kysyy miks me ollaan tääl, ja joka syntyy ku nyrkkirauta kohtaa pään

«Esimerkki siitä mihin yhessä pääsee.»

Ku pääs alkaa keittää, me tyhjennetään se

Yhteen suuntaan yhdessä kuljetaan.

Tunne se tunne ja tunne se kunnolla

Ja, es beginnt bei A und endet bei S.

Den Kopf erkennst du an der Eiseskälte

Schau mir in die Augen.

Sehen?

Ich habe Hunger.

Siehst du das?

Ich habe etwas zu verlieren

Lass uns nicht

Es ist Zeit für mich, meinen Namen aufs Ohr zu setzen.

Ich mochte die Polka aus der Piripolka

Und seelenlos dahingleitende Lieder.

Jetzt ist es an der Zeit, sie endlich zu besiegen

Bitte nimm meine Hand, lass mich führen.

Türen zu meiner Welt öffnen sich jederzeit für dich

Und wir treffen uns jetzt und hier.

AD/HD ist scheiße, ich höre nicht auf

Im Gegenteil, es wurde schlimmer.

So bin ich geboren, so bin ich aufgewachsen

Danach gibt es kein Zurück mehr.

Du bist in meinen Kopf eingedrungen, du bleibst drin

Ich finde Musas Auftritt ziemlich cool, aber ich werde nicht bei jedem Song müde davon

Fangen wir von vorne an.

Feidaas Märchenland und ich vermisse nur meine Heimatstraßen

Lapinmäki lehrte, Keskusta erhöhte, Virtakivi schlug mit dem Kopf auf Kirkkujas Asphalt

Pessankoski ließ meine Angst verschwinden.

Mattila erzählt, wie man sich von Rückschlägen erholt

Ich bin, was ich bin, ich schäme mich nicht, es zu zeigen.

Das Pissen im Treppenhaus

Eine Stimme, die fragt, warum wir hier sind, und die kommt, wenn Faust auf Kopf trifft

«Ein Beispiel dafür, was gemeinsam erreicht werden kann.»

Wenn der Kopf zu kochen beginnt, lassen wir ihn ab

Wir gehen gemeinsam in eine Richtung.

Fühle dieses Gefühl und fühle es richtig