Työt Ja Päivät - Cmx

Huomiseksi luvattiin myrskyä, minä valvoin koko matkan

Istuin ylhäällä ja mietin mitä siellä tekisin

Aamuseitsemän, ei minään vuonna

Ei viikonpäivänä, ei missään kuussa

Vilja mätänee pelloille kun on ajateltava tekojaan

Linnut mustina varjoina nousevat syksytaivaalle

Ja vuoteessa on ruumis, se on vielä lämmin

Mutta kuinka monta vuotta, kuinka monta kuukautta

Yöllä kuulen kellojen soivan

Tässä tyhjässä talossa

Näen unta suuresta parantajasta

Toivon sinun nukkuvan

Sinä kesytät kylpyhuoneessa neljä mustaa lintua

Ne on avuttomia, rumia, paholaisen petoja

Kaikki tämä kuolema menee tekojemme edelle

Kirjoittaa uudemman runouden, lausuu ääneti viimeiset sanat

Ja vaikka on kevät, tuuli repii silmut puista

Nauraa koivukujalla rakastetun äänellä

«olit ainoa johon luotin niin että saatoin pettyä»

Nyt pidätän tätä itkua kunnes siihen tukehdun

Ja maa on kevyt käydä, lumivalkoinen

Für morgen war ein Sturm versprochen, ich habe die ganze Fahrt überwacht

Ich saß oben und fragte mich, was ich dort machen würde

Sieben Uhr morgens, in keinem Jahr

Nicht an einem Wochentag, nicht in irgendeinem Monat

Getreide wird auf den Feldern verrotten, wenn Sie über Ihre Handlungen nachdenken müssen

Vögel als schwarze Schatten steigen in den Herbsthimmel

Und das Bett hat einen Körper, es ist noch warm

Aber wie viele Jahre, wie viele Monate

Nachts höre ich die Glocken läuten

In diesem leeren Haus

Ich träume von einem großen Heiler

Ich hoffe, du schläfst

Du zähmst vier schwarze Vögel im Badezimmer

Sie sind hilflos, hässlich, die Bestien des Teufels

All dieser Tod hat Vorrang vor unseren Handlungen

Schreibt neuere Gedichte, spricht die letzten Worte laut aus

Und obwohl es Frühling ist, reißt der Wind die Knospen von den Bäumen

Lachen Sie in der Birkenallee mit der Stimme eines geliebten Menschen

«Du warst der Einzige, dem ich vertraute, also konnte ich enttäuscht werden»

Jetzt werde ich weiter weinen, bis ich daran ersticke

Und das Land ist leicht zu besuchen, schneeweiß