Hel - Horna

Ikuisesti on kirottujen talvieni valtakunta

Ollut Pohjolan myrskyissä.

Maillani ei

Paista aurinko lämmittäen, yö on ikuinen

Kuutamoineen.

Lumimainen jää, kylmä peili

Kauniimpaa ei olekaan.

Lumen peittämät rinteet

Laakeat ja metsät… Rakkainta

Minulle

Joka yö laulavat lapseni minulle kuun

Hymnejä, ulvovat sen kauneutta.

Silmäni

Lepäävät talvimaisemissa, sieluni niissä

Ylväänä vaeltaa.

Turinsissa valtakuntani

Tunnetaan nimellä Hel.

Lumen, jään ja

Pakkasen ikuinen, muinainen maailma

Für immer ist das Reich meiner verfluchten Winter

In den Stürmen des Nordens gewesen.

Nicht auf meiner Seite

Scheinen Sie die Sonne, während Sie sich erwärmen, die Nacht ist ewig

Mit seinem Mondschein.

Verschneites Eis, kalter Spiegel

Es gibt nichts Schöneres.

Schneebedeckte Hänge

Ebene und Wälder… Geliebte

Mir

Einen Monat lang singen meine Kinder jeden Abend für mich

Hymnen, die ihre Schönheit heulen.

Meine Augen

In der Winterlandschaft ruhen, meine Seele darin

Er wandert stolz.

In Turin, meinem Reich

Bekannt als Hel.

Schnee, Eis u

Die ewige, uralte Welt des Frosts