(Sä saat mut) Kyyneliin - Jarkko Ahola

Hetken aikaa olla sain

Puolet taikaa, mut' hetken vain

Kun sut yöllä näin, sä otit kädestäin

ja sä sanoit kevyesti «Hello»

Pian jo kävelit pois, et arvannut ois

Sä saat mut kyyneliin, yhä uudestaan

Kyyneliin, aina uudestaan

Sä toivotit kaikkea hyvää, ja jätit mut yksin

tänne pimeään ja syvään, syvään, syvään — Kyneliin

En voi toivottaa kaikkea hyvää

murtumatta itse kyyneliin

Mä luulin niin, kyyneliin,

mä tottuisin vihdoinkin

Vaan yhä uudestaan saat ne valtoimenaan

vuoksi kaipuun purkautumaan

Sä vaan et oo mun, ja siksi suruun antaudun

Kyyneliin, yhä uudestaan

Kyyneliin, aina uudestaan

Sun lähtös poltta kuin jää,

yksin jään tänne pimeään

Sä saat mut kyyneliin,

kyyneliin,

kyyneliin,

kyyneliin,

kyyneliin,

kyyneliin,

Vuokses sun

Ich muss eine Weile dort sein

Die halbe Magie, aber nur für einen Moment

Als ich dich nachts sah, hast du meine Hand genommen

und du sagtest leichthin «Hallo»

Bald gingst du weg, du hast es erraten

Immer wieder fließen Tränen

Immer wieder zu Tränen

Du hast dir alles Gute gewünscht und dich in Ruhe gelassen

hier im Dunkeln und tief, tief, tief - Träne

Ich kann dir nicht alles Gute wünschen

ohne die Tränen selbst zu brechen

Ich dachte es, Tränen,

Ich würde mich endlich daran gewöhnen

Aber immer wieder bekommt man sie in voller Wucht

wegen der Sehnsucht auszubrechen

Aber das tust du nicht, und deshalb gebe ich auf

Immer wieder zu Tränen

Immer wieder zu Tränen

Sonnenabgang brennt wie Eis,

Ich werde hier allein im Dunkeln gelassen

Du bekommst Tränen,

zu Tränen

zu Tränen

zu Tränen

zu Tränen

zu Tränen

Wegen der Sonne