Salaisuuksia - Johanna Kurkela

Muistatko sen lapsuuden kesän, kun aamut tuoksuivat hunajalle

Kun jalat kastuivat ruohikossa, eikä mikään ollut hetkeä tärkeämpää

Minä muistan myös sateenkaaren, pellon yllä luona kivipaaden

Soutuveneen uponneena kaislikossa ja niityn joka usvaan häviää

Sinä olit se poika jolla oli nokiset kädet täynnä mansikoita

Eväskorissa kissanpentuja, matkalla kanssasi omenavarkaisiin

Minä olin se tyttö jolla oli kukkaleninki ja aarrekartta

Huppari ja kourallinen simpukoita ja salaisuuksia päästä varpaisiin

Ne jäljelle jää

Kun kaikki häviää

Ne jäljelle jää

Kaipaatko koskaan takaisin

Piilopaikkaan sinne vilja-aittaan

Sydänyönä alle tähtitaivaan

Niittyvillalla sijattuun vuoteeseen

Sieltä etsin sua uudestaan

Matkalla muistojen valtakuntaan

Missä maailma on ajankultaa

Sinne merenrantaan mä rakennan linnakkeen

Mihin salaisuudet kuuluvat nyt

Minkä aarteen olet sittemmin löytänyt

Vieläkö oot se, jos kipinä saa

Sijan syttyä ja tulena palaa

Erinnern Sie sich an den Sommer der Kindheit, als die Morgen nach Honig dufteten?

Als meine Füße im Gras nass wurden, war nichts wichtiger als ein Moment

Ich erinnere mich auch an den Regenbogen, den Felsen über dem Feld

Das Ruderboot versinkt im Schilf und die Wiese verschwindet im Nebel

Du warst der Junge mit den rußigen Händen voller Erdbeeren

Kätzchen im Picknickkorb, mit dir unterwegs zu Apfeldieben

Ich war das Mädchen, das ein Blumenkleid und eine Schatzkarte hatte

Hoodie und eine Handvoll Muscheln und Geheimnisse von Kopf bis Fuß

Sie bleiben übrig

Wenn alles verloren ist

Sie bleiben übrig

Wirst du jemals zurück vermissen

Versteck dich dort im Getreidespeicher

Herznacht unter dem Sternenhimmel

Zu einem Bett in einer Wiesenvilla

Da suche ich mal wieder sua

Auf dem Weg ins Reich der Erinnerungen

Wo in aller Welt ist das Gold der Zeit

Dort baue ich eine Festung am Meer

Wohin die Geheimnisse jetzt gehören

Welchen Schatz Sie da gefunden haben

Hast du es noch, wenn du einen Funken bekommst?

Der Ort fängt Feuer und das Feuer brennt