Nerokasta Ikävää - Kilpi

Ääni taas häviää, niin kuin lähti kesäsää

Tää on taas tätä nerokasta ikävää

Jääteetä lipittää etsiskellen järkevää

Sävelmää värittämään näkyvää pimeään

Tähtiä väsyttää, tulis edes talvisää

Alkais se saatanan keli jo lämpeemään

Peilikuvan nään, se vasemmalle vääristää

Päänsärky hellittää, päämäärä kun häämöttää

Niitän viljan lumen jään

Myytävänä sato huurtuneen mielen

Näyttäkää mulle haltijat sään

Heidät sulatan ja hitaasti nielen

Mäen päälle kiipeän sätkää käärimään

Jälkiä jää mutta jokin tässä mättää

Alkais sydän läpättään, tai ees jotain värinää

Täällä on kylmä, takaisin lämpimään

Taas äänet häviää, nälättää, väsyttää

Tää on taas tätä nerokasta ikävää

Särvintä ja sänkyyn tuijottamaan TV: tä

Varttivuosi kesään, lähde nyt jo talvisää

Niitän viljan lumen jään…

Der Ton verschwindet wieder, da das Sommerwetter abgefahren ist

Das ist mal wieder so genial versaut

Es macht Sinn, Eistee zu verschwenden

Stellen Sie die Farbe auf sichtbares Dunkel ein

Die Sterne werden müde, es gäbe sogar Winterwetter

Das Wetter Satans beginnt sich bereits zu erwärmen

Ich sehe ein Spiegelbild, es verzerrt nach links

Der Kopfschmerz lindert, das Ziel wenn sich abzeichnet

Ich mähe das Getreide im Schneeeis

Zu verkaufen Ernte von Frosted Mind

Zeig mir die Halter des Wetters

Ich schmelze sie und schlucke sie langsam

Ich klettere auf den Hügel, um mich einzupacken

Spuren bleiben, aber hier verrottet etwas

Das Herz schlägt, oder es gibt etwas Zittern

Hier ist es kalt, wieder warm

Wieder verschwinden die Geräusche, hungernd, ermüdend

Das ist mal wieder so genial versaut

Zerreißen und auf den Fernseher starren

Ein Vierteljahr im Sommer, gehen Sie jetzt zum Winterwetter

Ich mähe das Korn des Schneeeises…