Liian kauan (Vain elämää kausi 10) - Lauri Tähkä

Niin monta yötä siinä kalliolla

Oli ihana olla

Tuuli lelli kahta rakastavaista

Vähäsen erilaista

Toinen puhui valtateistä ja myrskysäistä

Toinen höpisi häistä

Niin monta yötä siinä kalliolla

Oli ihana olla

Mut sitten saapui se surkea syys

Sen väsynyt arkinen mitättömyys

Hän oli niin kaunis sinä iltana

Kun mä sanoin

Rakas mä en voi olla sun

Ei en aina, on liian kauan

Aina on liian kauan

Aina on liian kauan

Se painaa päätä

Se öisin herättää

Ja talvi, joo se oli

Niin kovin omituinen, märkä ja luinen

Ikkunoista hiipi huoneisiin räntä

Mä ikävöin häntä

Kuljin valtateitä ja myrskysäitä ja niitä ja näitä

Talvi, joo se oli

Niin kovin omituinen, märkä ja luinen

Ja toukokuu multa pimeän vei

Mä kävelin yöt, mietin mitä mä tein

Meri oli niin kaunis sinä aamuna kun

Mä tajusin hän ei oo enää ikinä mun

Ja että aina on liian kauan

Aina on liian kauan

Aina on liian kauan

Se painaa päätä

Se öisin herättää

Ja että aina on liian kauan

Aina on liian kauan

Aina on liian kauan

Se painaa päätä

Se öisin herättää

So viele Nächte auf dieser Klippe

Es war wunderbar zu sein

Wind Lelli zwei Liebhaber

Ein wenig anders

Ein anderer sprach über Autobahnen und Stürme

Ein anderer würde über die Hochzeit sprechen

So viele Nächte auf dieser Klippe

Es war wunderbar zu sein

Aber dann kam dieser elende Herbst

Seine müde weltliche Nichtigkeit

Sie war so schön in dieser Nacht

Als ich das sagte

Geliebte Ich kann nicht die Sonne sein

Nein, das mache ich nicht immer, es ist zu lang

Es ist immer zu lang

Es ist immer zu lang

Es wiegt

Es wacht nachts auf

Und Winter, ja, das war es

So sehr seltsam, nass und knochig

Aus den Fenstern kroch Schneeregen in die Zimmer

ich vermisse ihn

Ich ging auf Autobahnen und Stürmen und ihnen und diesen

Winter, ja, das war es

So sehr seltsam, nass und knochig

Und der Maischimmel nahm die Dunkelheit

Ich ging die Nächte durch und fragte mich, was ich tat

Das Meer war so schön an diesem Morgen, als

Mir wurde klar, dass er nie wieder mir gehören würde

Und das ist immer zu lang

Es ist immer zu lang

Es ist immer zu lang

Es wiegt

Es wacht nachts auf

Und das ist immer zu lang

Es ist immer zu lang

Es ist immer zu lang

Es wiegt

Es wacht nachts auf