Nostalgia - Mustan Kuun Lapset

Kerronko kuolemasta — mitä siitä tiedän

Laulanko pimeydestä - tuskin hämärää siedän

Minä olen itseni enne

Minä - tuskin arvoisenne

Joskus tunsin sen voiman

Liekki kyteä alkoi

Se piteli kynää

Paperin halkoi

Uskoin jokaiseen merkkiin

Manan avaavaan loitsuun

Näky maalasi silmät

Sanat sävelsi suun

Sinä tunsitko silloin

Olitko hengessä läsnä

Noina vuosina milloin

Olimme vahvana elämässä

Jotkut jäivätkin sinne

Polun alkavaan puoleen

Pääsemättä minne

Lapsuus lopulta kuolee

Kerronko elämästä - mitä siitä tiedän

Laulanko rakkaudesta — tuskin elämää siedän

Minä olen itseni enne

Minä - ehkä arvoisenne

Joskus tunsin sen voiman

Liekki kyteä alkoi

Se piteli kynää

Paperin halkoi

Uskoin jokaiseen merkkiin

Manan avaavaan loitsuun

Näky maalasi silmät

Sanat sävelsi suun

Sinä tunsitko silloin

Olitko hengessä läsnä

Noina vuosina milloin

Olimme vahvana elämässä

Jotkut jäivätkin sinne

Polun alkavaan puoleen

Pääsemättä minne

Lapsuus lopulta kuolee

Sinä tunsitko silloin

Olitko hengessä läsnä

Noina vuosina milloin

Olimme vahvana elämässä

Jotkut jäivätkin sinne

Polun alkavaan puoleen

Pääsemättä minne

Lapsuus lopulta kuolee

Soll ich Ihnen etwas über den Tod erzählen – was ich darüber weiß?

Ich singe über die Dunkelheit - ich kann die Dämmerung kaum ertragen

Ich bin mein Vorgänger

Ich - kaum wert

Manchmal spürte ich seine Macht

Die Rauchflamme begann

Es hielt einen Stift

Das Papier spaltete sich

Ich habe an jedes Zeichen geglaubt

Manas Eröffnungszauber

Die Vision malte seine Augen

Die Worte bildeten den Mund

Du hast dich damals gefühlt

Warst du im Geiste anwesend?

In jenen Jahren, als

Wir waren stark im Leben

Einige blieben dort

Zum Beginn des Weges

Ohne irgendwo hinzukommen

Die Kindheit stirbt schließlich

Lassen Sie mich Ihnen über das Leben erzählen – was ich darüber weiß

Ich singe über die Liebe - ich kann das Leben kaum ertragen

Ich bin mein Vorgänger

Ich - vielleicht lohnt es sich

Manchmal spürte ich seine Macht

Die Rauchflamme begann

Es hielt einen Stift

Das Papier spaltete sich

Ich habe an jedes Zeichen geglaubt

Manas Eröffnungszauber

Die Vision malte seine Augen

Die Worte bildeten den Mund

Du hast dich damals gefühlt

Warst du im Geiste anwesend?

In jenen Jahren, als

Wir waren stark im Leben

Einige blieben dort

Zum Beginn des Weges

Ohne irgendwo hinzukommen

Die Kindheit stirbt schließlich

Du hast dich damals gefühlt

Warst du im Geiste anwesend?

In jenen Jahren, als

Wir waren stark im Leben

Einige blieben dort

Zum Beginn des Weges

Ohne irgendwo hinzukommen

Die Kindheit stirbt schließlich