Kuka Näkee - Neljä Ruusua

Sokeana hän syntyi tänne pohjolan kolkkaan

Varttui lämpimässä perheessä, uskoi että hyvä voittaa

Ei koskaan nähnyt, kuinka aurinko laskee ja hukkuu metsän taa

Unissaan sen kuvittaa säteeseen viimeiseen

On hukuttautunut niin monta kertaa itsesäälin kyyneliin

«miksi juuri minä?»

kysynyt itseltään

On meinannut ottaa kasan unilääkkeitä nukkuakseen pois

Muttei sitä koskaan pystyisi katumaan

Tänä päivänä sataa ja tuulee, sitä kuuntelee

Tänä päivänä on ilmeiden huumaa

Kylmää ja kuumaa

Märkää ja kuivaa

Tuntee kaiken sen

Hän ei ikinä nähnyt, kuinka kaunis hän onkaan

Muut näki mutta yksi tahtoi enemmän

Syvemmältä sielu, oli monta kertaa puhtaampi kuin muut

Niin onnellinen, siihen on salaisuus

Tänä päivänä sataa ja tuulee, sitä kuuntelee

Tänä päivänä on ilmeiden huumaa

Kylmää ja kuumaa

Märkää ja kuivaa

Tuntee kaiken sen

Kuka näkee kaiken tuon, kuka löytää onnen luo?

Kuka näkee kaiken tuon, kuka löytää onnen luo?

Kuka löytää onnen luo?

Kuka löytää onnen luo?

Er wurde hier in der North Corner blind geboren

Aufgewachsen in einer herzlichen Familie, glaubte, dass ein guter Sieg

Er hat nie gesehen, wie die Sonne hinter dem Wald unterging und ertrank

In seinen Träumen wird es durch den Strahl bis zuletzt veranschaulicht

Ist so oft in Tränen des Selbstmitleids ertrunken

"warum ich?"

fragte sich

Hat früher ein paar Schlaftabletten genommen, um auszuschlafen

Aber es würde nie bereut werden

Heute regnet es und windet sich, es hört zu

Heute ist die Droge des Ausdrucks

Kalt und heiß

Nass und trocken

Weiß alles

Sie hat nie gesehen, wie schön sie ist

Die anderen sahen, aber einer wollte mehr

Tiefer von der Seele, war um ein Vielfaches reiner als die anderen

So glücklich, da ist ein Geheimnis

Heute regnet es und windet sich, es hört zu

Heute ist die Droge des Ausdrucks

Kalt und heiß

Nass und trocken

Weiß alles

Wer sieht das alles, wer findet Glück?

Wer sieht das alles, wer findet Glück?

Wer findet Glück?

Wer findet Glück?