Sydänmaa - Olavi Uusivirta

Sydänmaa

Tuuli hiljaa suusta suuhun puhaltaa

Muualla muut

Kiertää ympärillä lehdettömät puut

Kirosäkeet

Kaikuu jos ne joskus kuulee mitä sä teet

Joskus myöhemmin

Muistat paremmin

Kun nyt sata vuotta sitten

Selkään kirjoitin

Kadotaan

Ennen kuin isä näkee

Mitä sä teet

Kun olet yksin?

Ajetaan

Halki nukahtaneen

Sydänmaan

Ohi liukuu kaikki mikä ollut on ainiaan

Kupeilleen

Huomaa pelto talven lunta viljelleen

Itkemään

Jää äiti kammarinsa nurkkaan tytärtään

Loputtomiin

Päättyy piikkilankavirret aameniin

Nyt ikuisuuden päästä

Muistat paremmin

Kun joskus sata vuotta sitten

Selkään kirjoitin

Kadotaan…

Kuinka kaunis on maa

Ollut on ainiaan

Kadotaan…

Hinterwälder

Der Wind weht leise von Mund zu Mund

Andere woanders

Um die kahlen Bäume kreisen

Fluchverse

Echos, wenn sie manchmal hören, was Sie tun

Etwas später

Du erinnerst dich besser

Wenn jetzt vor hundert Jahren

Ich habe auf die Rückseite geschrieben

Lass uns verschwinden

Bevor Papa es sieht

Was machst du

Wenn du allein bist?

fahren wir los

Eingeschlafen

Kernland

Gleitet an allem vorbei, was für immer war

Für ihre Tassen

Beachten Sie das mit Winterschnee bedeckte Feld

Weinen

Die Mutter lässt ihre Tochter in der Ecke ihres Zimmers zurück

Bis das Königreich kommt

Endet mit Stacheldrahtströmen

Jetzt nach ewig

Du erinnerst dich besser

Als irgendwann vor hundert Jahren

Ich habe auf die Rückseite geschrieben

Lass uns verloren gehen…

Wie schön ist das Land

War immer gewesen

Lass uns verloren gehen…