Ikuiseen iltaan - Vorna

Hämärä jo laskee verkkojaan

Sen tiedän, en pysty voittamaan

Yö, peto luokseni hiipii

Tänne jään, tähän jään makaamaan

Päättyi päivä paistamasta

Kaikkos valo taivahasta

Viilsi kylmä luihin asti

Lankes routa mielein ylle

Käsissä kuluvan talven

en enää jaksa juosta

Aamussa luvatun toivon

en enää jaksa seistä

Missä lie kulkee tieni nyt

kun on aika hyljännyt

eikä takana enää valo loista

ei edessä, ei missään

Raasta, revi, nahkani luo

Tämä päivä ei lohtua tuo

Yksin saa peloissaan

ahdistustaan teroittaa

iskeä sillä omaan rautaan

saattaa kärsivä hautaan

Päättyi päivä paistamasta

Kaikkos valo taivahasta

Viilsi kylmä luihin asti

Lankes routa mielein ylle

Käsissä kuluvan talven

en enää jaksa juosta

Aamussa luvatun toivon

en enää jaksa seistä

Jos vain joku voisi

minutkin johdattaa

päähän päivän

yksinäisen viimeisen

Virta, jo vie

minut pois

Twilight senkt bereits seine Netze

Ich weiß, dass ich nicht gewinnen kann

Nachts schleicht sich das Biest an mich heran

Hier bleibe ich, hier liege ich

Der Tag des Bratens endete

Alles Licht vom Himmel

Kalt bis auf die Knochen

Lankes Frost in meinem Kopf

In den Händen dieses Winters

Ich kann nicht mehr laufen

Die versprochene Hoffnung am Morgen

Ich kann es nicht mehr ertragen

Wo Lüge geht jetzt meinen Weg

wenn die Zeit vergangen ist

und kein Licht scheint mehr dahinter

nicht vorne, nirgendwo

Reibe, zerreiße, erschaffe meine Haut

Dieser Tag ist kein Trost

Allein bekommt Angst

ihre Angst schärfen

Schlagen Sie es mit Ihrem eigenen Eisen

das Opfer ins Grab legen

Der Tag des Bratens endete

Alles Licht vom Himmel

Kalt bis auf die Knochen

Lankes Frost in meinem Kopf

In den Händen dieses Winters

Ich kann nicht mehr laufen

Die versprochene Hoffnung am Morgen

Ich kann es nicht mehr ertragen

Wenn nur jemand könnte

führe mich auch

Meilen vom Tag

zuletzt einsam

Macht, dauert schon

mich ab