Ruusunen - Anna Puu

Ruususen laulla, prinssiä vailla

Unta mä elämästä nään

En tahtois nukkuu, vaan suudelmiin hukkuu

Ikiuneen ilman häntä jään

Heräsin tänään hellään suudelmaan

Useinhan minä suukkosia saan

Mutta tämä oli kuitenkin toista kuin muut

Veri kulki kuohuen ja virkosivat luut

Et koskaan arvaa kenet siinä näin!

Prinssini uljas hän seisoi edessäin

Sadan vuoden unen hän suuteli pois

Niin kuin niitä vuosia ollutkaan ei ois

Nukuitko hyvin?

Kysyi hymyillen

Satayksi vuotta ja liioittele en

Väsymyksen syitä hän ei kysellyt

Minä sanoin: prinssi, suutele mua nyt!

Et koskaan arvaa…

Minä voin olla vaikka tuhat vee

Mutta sittenkään sitä virhettä en tee

Etten mä heräis hellään suudelmaan

Jos vain sen rakkaalta prinssiltäni saan

Et koskaan arvaa…

Lied der Rose, ohne Prinz

Ich träume vom Leben

Ich würde nicht schlafen, sondern in Küssen ertrinken

Ich werde ohne ihn verloren sein

Ich bin heute mit einem sanften Kuss aufgewacht

Oft bekomme ich Küsse

Aber das war anders als die anderen

Das Blut schoss und die Knochen krochen

Du errätst nie, wer so drin ist!

Mein Prinz tapfer stand er vor ihm

Hundert Jahre Schlaf küsste er weg

Wie diese Jahre nicht gewesen sind

Hast Du gut geschlafen?

Mit einem Lächeln gefragt

Hundert Jahre und übertreiben Sie es nicht

Er fragte nicht nach den Gründen für die Müdigkeit

Ich sagte, Prinz, küss mich jetzt!

Sie erraten nie…

Ich kann tausend Wasser sein

Aber ich mache diesen Fehler immer noch nicht

Ich bin nicht von einem sanften Kuss aufgewacht

Wenn ich es doch nur von meinem lieben Prinzen bekäme

Sie erraten nie…