Olkoon! - Asa, Asa Masa

Yks vaanii vaappuvaa vaahteranlehtee.\nAlas maahan maatumaan tippumas.\nToikorannas istumassa yksinään puun alla.\nPoissa! On maalaaja muualla\nLyö säkeinä säikeinä kirkkaalta taivaalt.\nJa piirrustusvihon tyttö repustaan kaivaa.\nEi rakkaan rinnalle synny tänään kilpii.\nLätäkön sinisii silmii, arska laskeutuu.\nMaalaa lähiöiden pihisevä vehrä.\nJotain mitä tehdä, pitää Kalevalas olla.\nJokainen polla ammatissaan autuas.\nItsestään hautumas, kuningasidea kukkulal.\nNo kyl tuol on vastarannal on teatteri tules.\nAnna kyttä sen denan maata vapaana vaan kuses.\nLämpöö niille jotka goisii talven ulkona.\nJa vräpäten västäräkit pian tulkoon taas.\nEtsitään yhes työhuone vetkuilles.\nNousee kitkujen takaa kesä messuilles.\nYstävät yksinäiset valtaa jazz-kolon.\nKuolleille antaa siellä olemassaolon.\nTäs talos tarjoilee, valoa varjoilleen.\nJa jaloille nostaa kivenhakkaavii kituvia.\nMe pidetään presidenttin ryysyviluria.\nPiissit ikuisia, junien kyljissä lipuvia.\nOlkoon! Meidät säästäkää.\nAntaa vanhojen olla tuolla.\nAntaa uusien syntyy ja kuolla.\nOlkoon! Meidät säästäkää.\nAntaa vanhojen olla tuolla.\nAntaa uusien syntyy ja kuolla.\nAlmanakkaa yks kiroillen täyttelee.\nToinen rakentelee reittei aarteiden ohi.\nKaikki jotka antaa ylen yleistämisestä.\nJa nuotteja hyräillen tiedottomien olla.\nOllaan pureskelemas puolittaista totuutta.\nOrjilla olutta, keskiluokalla kärrynpyörii.\nHysteeriset kuluttajat ostamassa namit.\nTurha leimaa varattomii roskasakiks, hei.\nViinatalkoot, lippu salkoon.\nKu dena saa massii, se vie ne takaisin Alkoon.\nHeti aamulla ovi vilahtaa.\nJa valtion kirstussa kopeekat kilahtaa.\nMiks tuntemattomii tuhisijoita vihataan.\nSpurguja puduihin tääl vihaisina hinataan.\nEi se ällittömään päähän uutta tuo.\nMut usko pois, noi kopit voi muuttaa sua.\nJa vaik juopon vieres vaikee hengittää.\nNiin viel niheempää mennä risoissa kengissä.\nOlkoon rautateiden punanokat hengissä.\nMe ollaan kaikki edelleen samas jengissä.\nOlkoon! Meidät säästäkää.\nAntaa vanhojen olla tuolla.\nAntaa uusien syntyy ja kuolla.\nOlkoon! Meidät säästäkää.\nAntaa vanhojen olla tuolla.\nAntaa uusien syntyy ja kuolla.\nHei.\nOlkoon tää kaiken elävän parhaaksi.\nRukoilen harvoin… nyt hartaasti.\nIllan tullen repii palasiks piirrustukset.\nKiirukses tyttö raaputti vihkoon vision\n«Tääl sä sittaat ja roikut vieläki.»\nSano dena kaataes lasolipohjia viemäriin.\nVoi nuori, en tiedä paljoo tost.\nMut kaikki mikä syntyy on tuhoutumisen arvost.\nJokaiselle rikkaalle, jota raha ahistaa.\nOn luotu köyhä kärsii, veli vaivainen valittaa.\nAlhaal kaikki tätä aurinkoa ahmien.\nMonimuotosena multa koivissa kasvien.\nSoinnissa lapsien muututaan lempeeks.\nOlkoon! Hei, olkoon menneeks!\nSyödessä puhetta ja juodessa tietoo.\nOpiskellen läpi yön, on aamulla hienoo.\nToinen ymmärtää jotain, mitä mä en ymmärrä.\nSiunaus siit, en osaa kaikkee yhteen ynnätä.\nKaks viatonta katsoo toisiinsa ymmällä.\nHiukset sekasin, likaiset kynnet molemmil.\nOlkoon! Meidät säästäkää.\nAntaa vanhojen olla tuolla.\nAntaa uusien syntyy ja kuolla.\nOlkoon! Meidät säästäkää.\nAntaa vanhojen olla tuolla.\nAntaa uusien syntyy ja kuolla.