Pelkkä ihminen - Harmaja

Niin huomaamatta

Viet pohjan alta

Ja paikoilleni jään

Pelkoineni hämärään

Virumaan kuin kuolemaan

Ei paljoa jää

Kun kaiken pois

Tuo tumman mielen syys

Vain varjoihinsa virittyy

Ja kurimukseen kuristuu

Soi kunniaksi tuon kurjan luojan

Vain riimit joista jää

Ei säveltäkään elämään

Olen pelkkä ihminen

Joka kestäisi vaikka katkeaa

Kulkemalla tätä tietä karkeraa

Ja kaiken luulin

Jo tielle tulleen

Vaan enpä pimeää

Näin suurta mikä selättää

Olen pelkkä ihminen

Joka kestäisi vaikka katkeaa

Kulkemalla tätä tietä katkera

Niin huomaamatta

Viet pohjan alta

Ja paikoilleni jään

Pelkoineni hämärään

Virumaan kuin kuolemaan

Olen pelkkä ihminen

Also unbemerkt

Du nimmst es unter den Boden

Und ich bleibe stehen

Meine Angst in der Abenddämmerung

Kriechen wie der Tod

Nicht viel Eis

Letztendlich

Bringen Sie den Fall des dunklen Geistes

Es stellt sich nur auf seine Schatten ein

Und der Choke würgt

Ring zu Ehren dieses elenden Schöpfers

Nur noch Reime übrig

Nicht einmal fürs Leben komponieren

Ich bin nur ein Mensch

Das würde auch halten, wenn es kaputt geht

Diesen Weg zu gehen ist rau

Und ich dachte alles

Schon unterwegs

Aber ich bin nicht dunkel

So groß, dass Rücken

Ich bin nur ein Mensch

Das würde auch halten, wenn es kaputt geht

Diese Straße zu passieren ist bitter

Also unbemerkt

Du nimmst es unter den Boden

Und ich bleibe stehen

Meine Angst in der Abenddämmerung

Kriechen wie der Tod

Ich bin nur ein Mensch