Pokka - Irina

Yhtä toivon enemmän kuin muuta

Paljon sen vuoksi antaisin

Että tuntisit oikeesti

Miten paljon sä haavoitit

Ja miten kerran toisensa

Jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti

Älä väitä, ettei oo sulla muka muistoo

Vai pidätsä mua tyhmänä

Jolla ei oo väliä?

Itsestäänselvyytenä, lasten palapelinä?

Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi

Liikaa oot sen varjolla

Jo varastanut anteeksi

Mistä sait sen käsityksen

Et noin voi tehdä toisille?

Mut se mun täytyy kyllä myöntää

Sul on pokkaa ainakin

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa

Varsinkaan kun se mitään muuta ei

Mut tekisitkö sä uudestaan

Saman, jos saisit valita?

Onko sussa jäljellä

Palaakaan inhimillisyydestä?

Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi

Liikaa oot sen varjolla

Jo varastanut anteeksi

Mistä sait sen käsityksen

Et noin voi tehdä toisille?

Mut se mun täytyy kyllä myöntää

Sul on pokkaa ainakin

Joo, mä tiedän, mitä tunnen

Mutta koskaan sitä ääneen sano en

Mä pelkään, että joskus peilistä

Katsoo sun kaltainen

Mä en suutu, enkä raivoo, enkä huuda

Siihen suostu enää en

Yksi ainoo katse, jota et ymmärrä kuitenkaan

Kertoo enemmän, kuin kaikki sanat yhteensä

Siitä, mitä tapahtuu syvällä mun sisällä

Ja siitä, mikä odottaa vielä sitä hetkeä

Kun on vapaa kaikesta, mitä kannan mukana

Tiedän, kuka sinä oot, mut onko sulla hajua

Siitä, mihin päässyt oon ilman sinun apua?

Oikeastaan minun pitäis kai kiittää sinua

Avasit mun silmät, enkä usko enää satuja

Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi

Liikaa oot sen varjolla

Jo varastanut anteeksi

Mistä sait sen käsityksen

Et noin voi tehdä toisille?

Mut se mun täytyy kyllä myöntää

Sul on pokkaa ainakin

Mistä sait sen käsityksen

Et noin voi tehdä toisille?

Mut se mun täytyy kyllä myöntää

Sul on pokkaa ainakin

Pokkaa ainakin

Ich hoffe mehr als alles andere

Dafür würde ich viel geben

Dass du wirklich gespürt hast

Wie sehr du verwundet bist

Und wie noch einmal

Danach wird alles wieder gedemütigt

Behaupte nicht, dass du dich nicht erinnerst

Oder halten Sie mich dumm

Wen interessiert das nicht?

Ganz selbstverständlich ein Kinderpuzzle?

Zumindest haben Sie das Heck, es ist klar geworden

Du stehst zu sehr unter seinem Deckmantel

Schon geklaut sorry

Woher hast du diese Idee

Du kannst das nicht für andere tun?

Aber ich muss es zugeben

Du hast wenigstens einen Schwanz

Ich möchte keine unnötige Last tragen

Vor allem, wenn es nichts anderes tut

Aber würdest du es wieder tun

Das gleiche, wenn Sie wählen könnten?

Gibt es noch einen Pantoffel?

Irgendeine Rendite für die Menschheit?

Zumindest haben Sie das Heck, es ist klar geworden

Du stehst zu sehr unter seinem Deckmantel

Schon geklaut sorry

Woher hast du diese Idee

Du kannst das nicht für andere tun?

Aber ich muss es zugeben

Du hast wenigstens einen Schwanz

Ja, ich weiß, wie ich mich fühle

Aber sag es niemals laut

Ich habe manchmal Angst vor dem Spiegel

Sieht aus wie die Sonne

Ich werde nicht wütend sein, noch werde ich wütend sein, noch werde ich weinen

Dem stimme ich nicht mehr zu

Ein einziger Blick, den Sie jedoch nicht verstehen

Sagt mehr als alle Worte zusammen

Darüber, was tief in mir passiert

Und was erwartet diesen Moment

Wenn du frei bist von allem, was du mit dir trägst

Ich weiß, wer du bist, aber riechst du es?

Darüber, was Sie ohne Ihre Hilfe erreicht haben?

Eigentlich sollte ich Ihnen danken

Du hast mir die Augen geöffnet und ich glaube nicht mehr an Märchen

Zumindest haben Sie das Heck, es ist klar geworden

Du stehst zu sehr unter seinem Deckmantel

Schon geklaut sorry

Woher hast du diese Idee

Du kannst das nicht für andere tun?

Aber ich muss es zugeben

Du hast wenigstens einen Schwanz

Woher hast du diese Idee

Du kannst das nicht für andere tun?

Aber ich muss es zugeben

Du hast wenigstens einen Schwanz

Wenigstens