Kauriinsilmät - Johanna Kurkela

On metsäkauris ihana

Sen katse sielun vie

Niin ilman vaihtoehtoja

Käy lehtoon neidon tie

Vaan kaurista et tavoita, et sitä enää nää

Vain varjot puissa vaeltaa ja lehdet väräjää

Sä, miksi minuun katsoitkaan, kauriinsilmilläs

Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs

Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin

Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin

Sen metsäkauriin takia on monet lähteneet

Ja lehtometsän hämärään on sielun hukanneet

Kaurista ei tavoittaneet, sen varjon näki vaan

Ja tuulen tunsi ihollaan, se kantoi tuoksut maan

Sä, miksi minuun katsoitkaan, kauriinsilmilläs

Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs

Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin

Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin Sä, miksi minuun katsoitkaan,

kauriinsilmilläs

Oon pelkkä pala paperia sinun edessäs

Sen rypistää voit kasaksi ja heittää liekkeihin

Tai aivan hiljaa puhaltain sen nostat pilvihin

Es gibt ein wunderbares Reh

Sein Blick nimmt die Seele

Also ohne Optionen

Besuchen Sie die Hainstraße

Aber du erreichst die Ziege nicht, du siehst sie nicht mehr

Nur die Schatten der Bäume wandern und die Blätter sprießen

Du siehst mich mit deinen Hirschaugen an

Ich bin nur ein Stück Papier vor dir

Sie können es zerknüllen und in Flammen werfen

Oder ganz leise in den Wolken aufblasen

Wegen seiner Rehe sind viele weggezogen

Und die Dunkelheit des Hains hat ihre Seele verloren

Das Reh reichte nicht, sah aber den Schatten

Und der Wind fühlte sich auf seiner Haut an, er trug die Düfte der Erde

Du siehst mich mit deinen Hirschaugen an

Ich bin nur ein Stück Papier vor dir

Sie können es zerknüllen und in Flammen werfen

Oder ganz leise in die Wolken geblasen, warum hast du mich angesehen,

mit Hirschaugen

Ich bin nur ein Stück Papier vor dir

Sie können es zerknüllen und in Flammen werfen

Oder ganz leise in den Wolken aufblasen