Sormenjäljet - Johanna Kurkela

Häntä koskaan unohda en

Hänen katseensa oli kuin tulta

Oli hymynsä harvinaislaatuinen

Se aseet riisui multa

Hän ei puhunut paljoakaan

Hän istui ja katseli vaan

Mut vaikka kuinka tahtoisin

Hartaasti tai vielä hartaammin

En häntä pysty unohtamaan

Hän jätti sormenjäljet

Mun sydämeen

Niin selvät todisteet

Viittaavat syylliseen

Ei ole epäilystäkään

Kun katsoo hänen käsiään

Vaikka kosketti silkkihansikkain

Silti jäljet sydämeen sain

Kaiken itsestäin paljastin

Epäilyksettä hänelle elin

Ja hän jotenkin näki mut silloinkin

Kun minuun seisoi selin

Sitä pysty en selittämään

Ja siksi en yritäkkään

Mut ilman häntä ois

Vapaaksi päässyt en

Kuin lintunen

Hänelle velkaa elämän jään

Ich werde ihn nie vergessen

Sein Blick war wie Feuer

Sein Lächeln war selten

Es entwaffnete die Waffen

Er sprach nicht viel

Er saß nur da und beobachtete

Aber egal wie sehr ich es möchte

Ernsthaft oder ernsthafter

Ich kann ihn nicht vergessen

Er hat Fingerabdrücke hinterlassen

Zu meinem Herzen

Also klare Beweise

Wenden Sie sich an den Täter

Es gibt keinen Zweifel

Beim Blick auf seine Hände

Obwohl den Seidenhandschuh berührt

Trotzdem habe ich Spuren in meinem Herzen

Ich habe alles von mir preisgegeben

Zweifellos ein Körper für ihn

Und irgendwie sah er es schon damals

Als ich auf dem Rücken stand

Ich kann es nicht erklären

Und deshalb versuche ich es nicht

Aber ohne ihn würde er es tun

Ich wurde nicht frei

Wie ein Vogel

Er verdankt ihm das Eis des Lebens