Tonttu ja enkeli - Jope Ruonansuu

Tonttu istuu iltaa kanssa joulun enkelin

Kovin mietteissään on heistä kumpikin

Ensi yönä tähdet kertoo joulun sanomaa

Pian koittaa juhla kultaisin

Enkelillä huolena on murheet ihmisten

Hän kuulee itkut yksinäisien

«Kuinka voisin rikkoutuneen sielun pelastaa?»

Hän kysyy kyyneleensä pyyhkien

Tonttu lausuu enkelille:

«Varjele ihmistä heikompaa

Anna siipesi yksinäistä kuljettaa

Anna rakkautes kärsiville

Tästä päivästä lähtien

Tuonne ystäviksi joulun tähtien»

Tähtivöinen taivas sataa lunta hiljalleen

Kun tonttu valmistautuu matkalleen

Enkeli vain vierellään hän kulkee maailmaa

Ja yö saapuu metsän siimekseen

Silloin syttyy tähti kirkas ylle taivahan

Sen valo kattaa koko maailman

Tonttu tuntee jumalten nuo käskyt rinnassaan

Ja enkeli saa voimat haltijan

Tonttu lausuu enkelille:

«Varjele ihmistä heikompaa

Anna siipesi yksinäistä kuljettaa

Anna rakkautes kärsiville

Tästä päivästä lähtien

Tuonne ystäviksi taivaan tähtien»

Takkahuoneen pöytään laitan pienen kynttilän

Sen hehku antaa tunteen lämpimäm

Sydämeni syövereissä tonttu tallustaa

Ja enkelin myös tunnen lentävän

Ja tonttu lausuu enkelille:

«Varjele ihmistä heikompaa

Anna siipesi yksinäistä kuljettaa

Anna rakkautes kärsiville

Tästä päivästä lähtien

Tuonne ystäviksi taivaan tähtien»

Tonttu lausuu enkelille:

«Varjele ihmistä heikompaa

Anna siipesi yksinäistä kuljettaa-aa

Anna rakkautes kärsiville

Tästä päivästä lähtien

Tuonne ystäviksi taivaan tähtien»

Die Elfe verbringt den Abend mit dem Weihnachtsengel

Beide sind sehr in Gedanken

Am nächsten Abend werden Ihnen die Sterne die Weihnachtsbotschaft verkünden

Die goldene Party wird bald eintreffen

Engel kümmern sich um die Sorgen der Menschen

Er hört die Schreie der Einsamen

«Wie könnte ich eine gebrochene Seele retten?»

fragt sie und wischt sich die Tränen weg

Der Elf sagt zum Engel:

«Schütze die schwächere Person

Lass deine Flügel die Einsamen tragen

Gib den Leidenden Liebe

Von diesem Tag an

Weihnachtssterne als Freunde mitbringen»

Der Sternenhimmel schneit langsam

Während sich der Elf auf seine Reise vorbereitet

Nur als Engel an seiner Seite bereist er die Welt

Und die Nacht kommt in den Wald

Dann leuchtet ein heller Stern am Himmel auf

Sein Licht bedeckt die ganze Welt

Der Elf kennt diese Befehle der Götter in seiner Brust

Und der Engel bekommt die Kräfte

Der Elf sagt zum Engel:

«Schütze die schwächere Person

Lass deine Flügel die Einsamen tragen

Gib den Leidenden Liebe

Von diesem Tag an

Bringen Sie die Sterne des Himmels als Freunde mit»

Ich stellte eine kleine Kerze auf den Tisch im Kaminzimmer

Durch seinen Glanz fühlen Sie sich wärmer

Ein Elf stampft in die Ecken meines Herzens

Und ein Engel, den ich auch fliegen fühle

Und der Elb spricht zum Engel:

«Schütze die schwächere Person

Lass deine Flügel die Einsamen tragen

Gib den Leidenden Liebe

Von diesem Tag an

Bringen Sie die Sterne des Himmels als Freunde mit»

Der Elf sagt zum Engel:

«Schütze die schwächere Person

Lass deine Flügel die Einsamen tragen

Gib den Leidenden Liebe

Von diesem Tag an

Bringen Sie die Sterne des Himmels als Freunde mit»