Lahti - Juice Leskinen

Tähän huoneeseen koskaan ei totu silmät nämä

Minkä sille voi, jos joskus tuntuu näin

Että elämä on jonkun toisen elämän jämä?

Tänne tulin ja täältä lähdin ja tänne jäin

Nämä kaupungit, nämä ihmiset, joita

Vartijat valvoo virkaa tekevinään

Nahkatakkinen numero tuhoaa ikkunoita

Ja mihinkään sisään ei pääse niistäkään

Nämä maailmat, nämä muutu ei mikskään

Toinen kainalosauvoillaan murskaa toisen pään

Eläimiks ei jääty, mutta tultu ei ihmisikskään

Ja puun alle joutuu tarhuri jäykistymään

Tämä elämä.

Missä ja mistä ja mihin on paluu?

Ja miksi sulle lupaisin taivaalta kuun?

Mutta katsotko nyt, kun se aamua kohti valuu?

Ja jos täältä pääsen, vienkö sut seikkailuun?

Diese Augen werden sich nie an diesen Raum gewöhnen

Was können Sie tun, wenn Sie sich manchmal so fühlen

Dass das Leben ein Durcheinander des Lebens eines anderen ist?

Hier bin ich gekommen und hier bin ich gegangen und hier bin ich geblieben

Diese Städte, diese Menschen, die

Wachen sind im Einsatz

Eine Nummer in einer Lederjacke zerstört Fenster

Und Sie können auch in keine von ihnen einsteigen

Diese Welten, diese werden sich niemals ändern

Einer zertrümmert mit seinen Krücken den Kopf des anderen

Du wirst kein Tier, aber du wirst auch kein Mensch

Und der Gärtner muss sich unter dem Baum versteifen

Dieses Leben.

Wo und von wo und wohin ist die Rückkehr?

Und warum sollte ich dir den Mond vom Himmel versprechen?

Aber schaust du jetzt, wie es dem Morgen entgegen tröpfelt?

Und wenn ich hier rauskomme, nehme ich dich dann mit auf ein Abenteuer?