Auringonpimennys - Maija Vilkkumaa

Maa oli märkä ja tumma

Ja taivas kuin sokerilientä

Mun suussa maistui kardemumma ja kahvi

Me käveltiin pellon viertä

Kun mentiin seuraamaan auringonpimennystä

Aamulla varhain kun suu on kuiva ja iho höyryää

Ja silloin painauduin sinuun niinkuin auringon syleilyyn ui kuu

Ja sä kuiskasit vielä meidän avulla maailma pelastuu

Ja jos en muuta niin sen tiedän et sinä hetkenä rakastin

Kun päivä oli nuori ja ihanasti sekaisin

Tuuli hyväili nuorta viljaa

Niin arkaa ja vaaleanvihreää

Me seistiin aivan hiljaa

Mä tuskin uskalsin hengittää

Jossain kauempaa kuunneltiin radiosta

Tietoja kuusta ja miltä näyttää varhaisaamun sää

Ja silloin painauduin sinuun niinkuin auringon syleilyyn ui kuu

Ja sä kuiskasit vielä meidän avulla maailma pelastuu

Ja jos en muuta niin sen tiedän et sinä hetkenä rakastin

Kun päivä oli nuori ja ihanasti sekaisin

Ja kun pimeys tuli, se tuli nopeaan

Linnut nousi taivaalle huutamaan

Mä meinasin itkuun purskahtaa

Käviks tässä sittenkin näin

Me puhuttiin

Mitä jos me jäädään pimeään

Hervottomina hetkeen värisemään

Jäänteiksi maailmaan jäähtyvään

Tuijottamaan ylöspäin

Ja mä painauduin sinuun niinkuin auringon syleilyyn ui kuu

Ja sä kuiskasit vielä meidän avulla maailma pelastuu

Ja jos en muuta niin sen tiedän et sinä hetkenä rakastin

Kun päivä oli nuori ja ihanasti sekaisin

Ja jos en muuta niin sen tied�n et sin� hetken� rakastin

Kun päivä oli nuori ja ihanasti sekaisin

Der Boden war nass und dunkel

Und der Himmel wie Zuckerbrühe

Kardamom und Kaffee schmeckten in meinem Mund

Wir gingen am Feld vorbei

Als wir uns die Sonnenfinsternis angesehen haben

Frühmorgens, wenn der Mund trocken ist und die Haut dampft

Und dann drückte ich mich an dich wie der Mond, der in der Umarmung der Sonne schwebt

Und du hast uns zugeflüstert, die Welt zu retten

Und wenn ich mich nicht ändere, weiß ich, dass du diesen Moment nicht geliebt hast

Als der Tag noch jung und wunderbar verkorkst war

Der Wind streichelte das junge Korn

So schüchtern und hellgrün

Wir standen still

Ich konnte mich kaum trauen zu atmen

Irgendwo weiter wurde im Radio gehört

Über den Mond und wie das Wetter am frühen Morgen aussieht

Und dann drückte ich mich an dich wie der Mond, der in der Umarmung der Sonne schwebt

Und du hast uns zugeflüstert, die Welt zu retten

Und wenn ich mich nicht ändere, weiß ich, dass du diesen Moment nicht geliebt hast

Als der Tag noch jung und wunderbar verkorkst war

Und als es dunkel wurde, kam es schnell

Die Vögel stiegen in den Himmel, um zu schreien

Ich war kurz davor in Tränen auszubrechen

So würde es gehen

Wir redeten

Was, wenn wir im Dunkeln bleiben

Unruhig für einen Moment zu zittern

Reste der Welt zum Abkühlen

Nach oben starren

Und ich drückte auf dich, wie der Mond schwebt

Und du hast uns zugeflüstert, die Welt zu retten

Und wenn ich mich nicht ändere, weiß ich, dass du diesen Moment nicht geliebt hast

Als der Tag noch jung und wunderbar verkorkst war

Und wenn ich mich nicht ändere, dann weiß ich, dass du mich für einen Moment nicht geliebt hast

Als der Tag noch jung und wunderbar verkorkst war