Se ei olekaan niin - Maija Vilkkumaa

Ovella lapsi, miten säälittävä

Kauppaa kevätpörriäistä

Se teitittelee ja se sanoo päivää

Tiskit haisee mua hävettää

Mä luulin et aika ikävän syö

Ja toivo epätoivoni lyö

Mä luulin päättyy jokainen yö

Valonsäteisiin

Mut se ei olekaan niin

Mullei oo rahaa, lapsi menee

Eteinen kasvaa ja pienenee

Melkein huudan sen takaisin

Mä olen hullu ja sekaisin

Mä luulin aina jotakin jää

Jota ei pysty hävittämään

Edes silloinkaan repimään kun sanoo näkemiin

Mut se ei olekkaan niin

Ja ulkona jossain oot sinä ja uus

Kireä teennäinen valoisuus

Mä olen verta mä oon välivaltaa

Mä haluan huutaa ja satuttaa

Mä luulin että viha väsyy

Surus sammuu tai himmentyy

Mä luulin et kipu häipyy

Menee kadoksiin

Mut se ei olekaan niin

Mä luulin et hallitsen tän

Mun mielen ja mun elämän

Joo, mä luulin että sinä ja hän

Jäätte unohduksiin

Mut se ei olekaan niin

Se ei olekaan niin

Se ei olekaan niin

Se ei olekaan niin

Ein Kind an der Tür, wie erbärmlich

Kaufen Sie Frühlingsrollen

Es tickt und es zeigt den Tag an

Die Theken riechen, um mich zu beschämen

Ich dachte, du hättest das Essen nicht wirklich vermisst

Und hoffe, meine Verzweiflung schlägt

Ich dachte, jede Nacht würde enden

Zu den Lichtstrahlen

Aber so ist es nicht

Ich habe kein Geld, das Kind geht

Das Vestibül wächst und schrumpft

Ich schreie es fast zurück

Ich bin verrückt und verrückt

Ich dachte immer, es wäre noch was übrig

Was nicht zerstört werden kann

Auch beim Abschied

Aber so ist es nicht

Und irgendwo da draußen bist du und neu

Eine angestrengte künstliche Helligkeit

Ich bin Blut, ich bin Autorität

Ich möchte schreien und weh tun

Ich dachte, Wut sei ermüdend

Trauer verblasst oder verblasst

Ich dachte, der Schmerz würde nicht verschwinden

Geht verloren

Aber so ist es nicht

Ich dachte, du könntest damit nicht umgehen

Mein Verstand und mein Leben

Ja, ich dachte, du und er

Sie werden vergessen

Aber so ist es nicht

So ist es nicht

So ist es nicht

So ist es nicht