Suolainen maa - Marja Mattlar, Jaakko Viitala, Frédéric Paris

Eilinen ei luota huomiseen,

yö etsii syytä varjoilleen.

Hiipien käy aamu huoneeseen

paljastaen kasvot valvoneen.

Synnyimme suolaiseen maahan,

sanojen vankilaan.

Arvataan ja luulot uskotaan,

elämältä päivät suojataan.

Suljetaan ja tiukkaan lukitaan,

huomaamatta hautaan liu’utaan.

Ei kukaan ihmistä opi

kirjoista lukemaan.

En tahdo ankkuriin jäädä

sanojen satamaan.

Luovutaan, nämä suomut pudotetaan,

siirretään vuori paikaltaan.

Lämmitä kohmeista multaa

roudasta sulamaan.

Hoivaile suolaista maata,

houkuta kasvamaan,

houkuta kasvamaan.

Gestern traut morgen nicht,

die Nacht sucht einen Grund für ihre Schatten.

Morgens ins Zimmer schleichen

das Gesicht des Vorgesetzten entblößen.

Wir wurden in einem salzigen Land geboren,

ins Wortgefängnis.

Raten und glauben Sie Überzeugungen

Tage sind vor dem Leben geschützt.

Geschlossen und fest verschlossen,

unbemerkt die Grabrutsche.

Niemand lernt

von Büchern zum Lesen.

Ich will nicht vor Anker bleiben

zum Hafen der Worte.

Lass uns aufgeben, diese Waage wird fallen gelassen,

den Berg verschieben.

Erwärmen Sie die schimmelige Form

vom Frost bis zur Schmelze.

Kümmere dich um das salzige Land,

zum Wachsen anziehen

zum Wachsen verleiten.