Poika varjoiselta kujalta - Guaglione - Olavi Virta

Hän muuan poika vain on lailla poikain toisten

Hän tuntee työn ja varjot päiväin aurinkoisten

Hän viheltää kun kautta kujain sokkeloisten

Tie turistin ja neidonkin käy iltaisin

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Pieni kiharainen pää

Kujan pimentoihin jää

Hän siellä viheltäin ja laulain tarinansa sulle kertoo

Ja kujan kulmat varjoineen

Hän kyllä tuntee tarkalleen

Ei koskaan äiti häntä kiellä vaikka vaara vaanii siellä

Ei pojallensa neuvojaan

Kai isä anna konsanaan

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Mutta laulun hilpeän

Oppi kujallansa hän

Hän siellä viheltäin ja laulain tarinansa sulle kertoo

Ja kujan kulmat varjoineen

Hän kyllä tuntee tarkalleen

Ei koskaan äiti häntä kiellä vaikka vaara vaanii siellä

Ei pojallensa neuvojaan

Kai isä anna konsanaan

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Mutta laulun hilpeän

Oppi kujallansa hän

Vaikk' ei yhtätoistakaan

Er übrigens, ein Sohn, ist wie die Söhne anderer

Er kennt die Arbeit und die Schatten der sonnigen Tage

Er pfeift, wenn er durch das Gassenlabyrinth geht

Die Straße für Touristen und Mädchen ist abends

Er ist nicht Jahre alt

Elf weitere

Kleiner lockiger Kopf

Es gibt Eis in der Gasse

Er hat dort gepfiffen und dir seine Geschichte vorgesungen

Und die Ecken der Gasse mit ihren Schatten

Ja, er weiß es genau

Die Mutter verleugnet ihn nie, obwohl dort Gefahr lauert

Nicht der Rat seines Sohnes

Ich schätze, Dad wird aufgeben

Er ist nicht Jahre alt

Elf weitere

Aber das Lied ist urkomisch

Er lernte in seiner Gasse

Er hat dort gepfiffen und dir seine Geschichte vorgesungen

Und die Ecken der Gasse mit ihren Schatten

Ja, er weiß es genau

Die Mutter verleugnet ihn nie, obwohl dort Gefahr lauert

Nicht der Rat seines Sohnes

Ich schätze, Dad wird aufgeben

Er ist nicht Jahre alt

Elf weitere

Aber das Lied ist urkomisch

Er lernte in seiner Gasse

Obwohl nicht elf