Teräksen varjo - Teräsbetoni

Kohti pohjoista ratsastaa tuhat miestä tummanpuhuvaa,

liekit nuolevat haarniskaa painavaa!

Sodan jumalat puolellaan, tuli kuoleman takanaan,

käyvät soturit uudestaan tappamaan!

Opastaa tietä ohut valo Kuun, terässydän jo tahtoo taisteluun,

miekka valmiina kaivattuun tappeluun.

Halki maiseman roudan peittämän, valmiina menettämään elämän,

lumi ylittää jääkentän myrskyävän!

Ja jälleen laskeutuu ylle maan,

varjo teräksen puolustamaan,

voimaa ja kunniaa!

Ja jälleen peittää loistollaan,

varjo teräksen luvatun maan!

Vihollinen verta vuotaa taas saa!

«Jo hämärtyy taivaan ranta, huokaa hiljaa,

kuullessaan kaukaisuudesta kantautuvan sotahuudon»

Kauneus kuuluu aina kuolemaan, sankareina heidät haudataan,

lippu kunnian mukaan lasketaan!

Yllä laaksojen ukkostaa, iskevät tuhat salamaa!

Tuhat hahmoa tummaa ratsastaa!

Ja jälleen laskeutuu ylle maan,

varjo teräksen puolustamaan,

voimaa ja kunniaa!

Ja jälleen peittää loistollaan,

varjo teräksen luvatun maan!

Vihollinen verta vuotaa taas saa!

(Solo)

Ja jälleen laskeutuu ylle maan,

varjo teräksen puolustamaan,

voimaa ja kunniaa!

Ja jälleen peittää loistollaan,

varjo teräksen luvatun maan!

Vihollinen verta vuotaa taas saa!

In Richtung Norden reiten tausend Männer der Dunkelredner,

Flammen lecken Rüstung schwer!

Die Götter des Krieges auf ihrer Seite, kamen hinter den Tod,

Die Krieger werden wieder töten!

Führe den Weg zum dünnen Licht des Mondes, das stählerne Herz will schon kämpfen,

ein Schwert, bereit für einen dringend benötigten Kampf.

Durch die frostbedeckte Landschaft, bereit, ein Leben zu verlieren,

der Schnee geht stürmisch über das Eisfeld!

Und wieder steigt es auf die Erde herab,

Schattenstahl zu verteidigen,

Stärke und Ruhm!

Und wieder verdunkelt mit seiner Pracht,

Schatten des Stahls des gelobten Landes!

Der Feind wird wieder bluten!

«Das Ufer des Himmels ist schon dunkel, seufzt leise,

aus der Ferne einen Kriegsschrei hören »

Schönheit gehört immer dem Tod, sie werden als Helden begraben,

die Ehrenkarte ist gezählt!

Über den Tälern donnert es, getroffen von tausend Blitzen!

Tausend Charaktere für eine dunkle Fahrt!

Und wieder steigt es auf die Erde herab,

Schattenstahl zu verteidigen,

Stärke und Ruhm!

Und wieder verdunkelt mit seiner Pracht,

Schatten des Stahls des gelobten Landes!

Der Feind wird wieder bluten!

(Solo)

Und wieder steigt es auf die Erde herab,

Schattenstahl zu verteidigen,

Stärke und Ruhm!

Und wieder verdunkelt mit seiner Pracht,

Schatten des Stahls des gelobten Landes!

Der Feind wird wieder bluten!