Vesien hallitsijan testamentti - Timo Rautiainen

Tuli kerran myrsky, vei kaiken siltä

Mitä sillä koskaan oli ollutkin

Silloin se päätti, kerran se on herra

Nuo voimat orjina palvelee

Kesken ei saa jättää

On vain jaksettava

Matohan olin, mutta kekseliäs

Niin sukuni laajalle levisi

Tuhansia vuosia uutterasti töitä

Lopuksi sain mitä ansaitsin

Kesken ei saa jättää

On vain jaksettava

Kohta ei matkaa jäljellä enää

Mihinkään

Kunnianarvoisasta on nyt tullut vanha

Tehnyt työnsä, voi poistua

Seuraavien vuoro jatkaa rakennusta, hyvä

Perustus on valmiina

Minulle ei jäänyt yhtään salaisuutta minkä

Voisin vielä selvittää…

Itseään säästämättä, kaikki edestämme

Enää autuus odottaa

Vannotti jokien kääntäjä

Tulvan, aaltojen haltija:

Älkää antako niiden koskaan virrata vapaina!

Einst nahm ihm ein Sturm alles

Was auch immer es war

Da hat es sich entschieden, einmal ist es der Herr

Diese Kräfte dienen als Sklaven

Nicht in der Mitte bleiben

Du musst nur durchhalten

Ich war ein Wurm, aber erfinderisch

Meine Familie war also weit verbreitet

Tausende Jahre harter Arbeit

Ich habe endlich bekommen, was ich verdient habe

Nicht in der Mitte bleiben

Du musst nur durchhalten

Es finden keine Fahrten mehr statt

Irgendwo

Ehrenwert ist nun alt geworden

Erledigt seinen Job, kann gehen

Die nächste Kurve zum Weiterbauen, gut

Das Fundament ist fertig

Mir blieb kein Geheimnis, was

Ich könnte noch herausfinden …

Ohne uns zu schonen, sind wir alle vor uns

Kein glückseliges Warten mehr

Schwöre auf den Flussübersetzer

Hochwasser, Wellenhalter:

Lassen Sie sie niemals frei fließen!