Vihko - Turmion Kätilöt

Kun hiljaisuudessa muistelen

Mennyttä elämäämme

Sen polkua jonka vierellä

Kasvoivat ruusut tummat

Niistä rinnoillesi sidon

Surun seppeleen

Sen mukaasi laitan

Kera tuhansien kyynelten

Tunsin kuinka sydän löi kovempaa

Oletko siellä varjoissa jossain

Muistojen tuulet kuiskailee

Pimeydessä lauseiksi muuttuu

Kuvittelen sinut jäiseen ikkunaan

En uskalla hengittää

Kasvojasi koskettaa

Rinta joka ei nouse enää

Keuhkot jotka eivät hengitä

Huulet jotka eivät suutele enää

Silmät eivät koskaan enää kiihkosta pala

Käsissään ruumis liikkumaton

Yön tyhjyydelle hävisit taistelun

Sydän löi kovempaa

Tai ainakin luulin niin

Halusin sen lyövän lisää

Oletko siellä varjoissa jossain

Muistojen tuulet kuiskailee

Pimeydessä lauseiksi muuttuu

Kuvittelen sinut jäiseen ikkunaan

En uskalla hengittää

Kasvojasi koskettaa

Sanoit älä itke

Olen kuollut vain hetken

Pian kuitenkin näemme

Ja käteni kaulaasi kiedon

Yksinäiset minuutit

Vuosiksi kääntyvät

Sinun kätesi jälki

Sydämessäni säilyy

Oletko siellä varjoissa jossain

Muistojen tuulet kuiskailee

Pimeydessä lauseiksi muuttuu

Kuvittelen sinut jäiseen ikkunaan

En uskalla hengittää

Kasvojasi koskettaa

Oletko siellä varjoissa jossain

Muistojen tuulet kuiskailee

Pimeydessä lauseiksi muuttuu

Kuvittelen sinut jäiseen ikkunaan

En uskalla hengittää

Kasvojasi koskettaa

Vihkoon kirjoitan viestin

En tahdo irtikään päästää

Enkä unohtaa koskaan

En tahdo unohtaa koskaan

Wenn ich mich in Stille erinnere

Unsere vergangenen Leben

Der Weg daneben

Die Rosen wurden dunkel

Von ihnen bis zu Ihrem Brustverband

Ein Trauerkranz

Ich bringe es zu dir

Sphäre von Tausenden von Tränen

Ich fühlte mein Herz schneller schlagen

Bist du irgendwo im Schatten

Der Wind der Erinnerungen flüstert

Im Dunkeln werden daraus Sätze

Ich stelle mir dich in einem eisigen Fenster vor

Ich wage nicht zu atmen

Dein Gesicht berührt

Eine Brust, die sich nicht mehr hebt

Lungen, die nicht atmen

Lippen, die sich nicht mehr küssen

Die Augen brennen nie wieder

In seinen Händen der Körper unbeweglich

Für die Leere der Nacht hast du den Kampf verloren

Mein Herz schlug stärker

Oder zumindest dachte ich das

Ich wollte, dass es mehr trifft

Bist du irgendwo im Schatten

Der Wind der Erinnerungen flüstert

Im Dunkeln werden daraus Sätze

Ich stelle mir dich in einem eisigen Fenster vor

Ich wage nicht zu atmen

Dein Gesicht berührt

Du sagtest, weine nicht

Ich bin nur kurz tot

Bald werden wir aber sehen

Und ich lege meine Arme um deinen Hals

Einsame Minuten

Seit Jahren drehen

Der Abdruck Ihrer Hand

Es bleibt in meinem Herzen

Bist du irgendwo im Schatten

Der Wind der Erinnerungen flüstert

Im Dunkeln werden daraus Sätze

Ich stelle mir dich in einem eisigen Fenster vor

Ich wage nicht zu atmen

Dein Gesicht berührt

Bist du irgendwo im Schatten

Der Wind der Erinnerungen flüstert

Im Dunkeln werden daraus Sätze

Ich stelle mir dich in einem eisigen Fenster vor

Ich wage nicht zu atmen

Dein Gesicht berührt

Ich schreibe eine Nachricht in das Notizbuch

Ich will nicht loslassen

Und ich werde es nie vergessen

Ich will nie vergessen