Heinäpellolla - Hector

Päivänä kuuman heinäkuun

Me istuttiin aivan lähekkäin

Ja juotiin kahvit kahden aikaan…

Ylitse suuren koivupuun

Mä ilmassa kummallista näin

Ja vannon: uskonut en taikaan…

No, sieltä se saapui kuitenkin

Ja heinältä tuoksui kaikki maa

Ja kahvin jälkeen käytiin työhön…

Seipäille heinää heittelin

Ja rauhassa päätin odottaa

Tää päivä että joutuis yöhön…

Niin päättyi työ ja alkoi yö

Ja jostain kummasta hänkin saapui samaan aikaan.

Kun päättyi yö ja alkoi työ

Niin jostain kummasta syystä uskoin siihen taikaan.

Rakkaus alkaa juuri niin

Aika jos sattuu kohdalleen

Kun aistii tietynlaiset tuoksut…

Ehkä se alkaa juuri niin

Vuodesta vuoteen uudelleen…

Alkavat… tietynlaiset juoksut…

An einem heißen Julitag

Wir saßen sehr eng beieinander

Und wir haben um zwei Uhr Kaffee getrunken...

Über der großen Birke

Ich sah etwas Seltsames in der Luft

Und ich schwöre: Ich habe nicht an Magie geglaubt...

Nun, das ist es, woher es kam

Und das ganze Land roch nach Heu

Und nach dem Kaffee gingen wir zur Arbeit…

Ich habe Heu an die Wände geworfen

Und ich beschloss in Ruhe zu warten

Der Tag, der in die Nacht fallen würde...

So endete die Arbeit und die Nacht begann

Und irgendwie kam er von beiden gleichzeitig an.

Als die Nacht endete und die Arbeit begann

Also glaubte ich aus irgendeinem seltsamen Grund an diese Magie.

So fängt Liebe an

Zeit, wenn es passt

Wenn du bestimmte Gerüche riechst...

Vielleicht fängt es so an

Jahr für Jahr wieder…

Starts … bestimmte Arten von Läufen …