Amadriada - Horna

Pyhiinvaelluksen alku

Matka vailla määränpäätä

Nautinnosta, painajaisesta toiseen

Kuilun reunalta kohti yötä

Jona tähdet syövät toisiaan

Oktariinin väreissä

Kietoen loistonsa ihoni pintaan

Merkkinsä jättäen pimeydessä

Halu maistaa kuolemaani

Juoda sen tulevasta hetkestä

Ja rakastella Amadriadan kanssa

Mustan gnosiksen liekeissä

Sillä silmät suljettuina

Koen kaiken siinä muodossa

Jonka himon ja kuoleman liitto

Antaa mieleni varjoissa

Nauran yhdessä Kuolemani kanssa

Elämäni hedelmä syljetty

Kitkeränä menneiden myrkystä

Iho kasvoiltani nyljetty

Viisautta on kuolla uudelleen

Syntyä jälleen kuollakseen

Herätän itseni harhaluuloista

Jotka kuuluvat ihmiseen!

Beginn der Wallfahrt

Eine Reise ohne Ziel

Vom Vergnügen, vom Alptraum zum anderen

Vom Rand des Abgrunds der Nacht entgegen

Wenn sich die Sterne gegenseitig auffressen

In den Farben von Octarin

Seine Pracht auf die Oberfläche meiner Haut hüllen

Hinterlässt seine Spuren im Dunkeln

Der Wunsch, meinen Tod zu schmecken

Trinken Sie es ab dem kommenden Moment

Und liebe dich mit Amadriada

In den Flammen der schwarzen Gnosis

Denn die Augen sind geschlossen

Ich erlebe alles in dieser Form

Der Bund von Lust und Tod

Lässt meine Gedanken in den Schatten

Ich lache zusammen mit Meinem Tod

Die Frucht meines Lebens spucken

Bitter über das Gift der Vergangenheit

Haut schälte sich von meinem Gesicht

Es ist Weisheit, wieder zu sterben

Wiedergeboren werden, um zu sterben

Ich wache aus Wahnvorstellungen auf

Die dem Menschen gehören!