Varjoissa - Horna

Kuu nousee ylleni, niin synkkänä piirtyvät

Varjot öisen metsän vääristyen nietoksiin

Joulukuun silmissäni surun jäätämissä

Autiona siintää Lapin tunturit

Horisontissa siniliekkien roihutessa

Valottomina hiljaisessa yössä, kaukana

Takaa metsien

Varjoissa… Hiljaisuus vallitsee varjoissa…

Lailla erämaan susien vaellan jäiseen

Yksinäisyyteen aina pohjoiselle merelle asti

Yksin pimeydessä, vain talvikuu mustalla

Taivaalla ylläni.

Olen yksin ikuinen

Ajattomassa valtakunnassani

Varjoissa… Hiljaisuus vallitsee varjoissa…

Der Mond geht über mir auf, so dunkel gezeichnet

Die Schatten des nächtlichen Waldes verzerrten sich in das Dickicht

In den Augen des Dezembers in den Augen der Trauer

Von hier aus die Fjälls von Lappland

Am Horizont platzen blaue Flammen

Ausgesetzt in einer stillen Nacht, weit weg

Hinter dem Wald

In den Schatten… Stille herrscht in den Schatten…

Übrigens streifen Wildniswölfe durch das Eis

In die Einsamkeit bis an die Nordsee

Allein im Dunkeln, nur Winter in Schwarz

Am Himmel über mir.

Ich bin ewig allein

In meinem zeitlosen Reich

In den Schatten… Stille herrscht in den Schatten…