Supernaiset - Kaija Koo

Taas me kohdataan, kuin päiviä ois mennyt vaan

elämälle kiitos, jatketaan

siitä mihin jäätiin viimeksi kun tavattiin

Meikit naamoilta me naurettiin

yksi sai kaikene mutta liian aikaisin

toiselta vei musta vuosi hiuksetkin

Minä uskalsin kylmään veteen sukeltaa

Tunnen itseni nyt kokonaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille

mun sielunsiskoille, supernaisille

laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa

ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen

yö vie meidät, mä mitään muuttais en joskus kun mä lähden voitte värssyyn kirjoittaa

hän pystyi aamuun saakka tanssimaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille…

Tää on se hetki

ei multa mitään vaadita

vain meidän retki

neljä samankaltaista

Wieder werden wir konfrontiert, als ob die Tage vorbei wären

für das Leben bitte weiter

wo wir zuletzt waren, als wir uns trafen

Make-up von den Gesichtern, über die wir gelacht haben

man bekam alles, aber zu früh

auf der anderen Seite ein Jahr mit schwarzen Haaren

Ich wagte mich ins kalte Wasser zu stürzen

Ich kenne mich jetzt vollständig

Kappen an der Decke, heute Abend ist für uns

an meine Seelenschwestern, Superfrauen

Blubbern in Gläsern, Gold in den Augen

und der Sonnenaufgang ist eine Ewigkeit der Zeit

Über die Wäscheberge, durch die Glasdächer

Die Nacht nimmt uns, ich würde manchmal nichts ändern, wenn ich gehe, kannst du einen Vers schreiben

er konnte bis zum Morgen tanzen

Kappen an der Decke, heute Nacht ist für uns…

Das ist der Moment

keine Form erforderlich

nur unser Ausflug

vier ähnlich