Kirjoitan runoja - Laura Voutilainen

Kun toiset hoippuu yöstä kaupungin

Voi tuntuu papereilta seinätkin

Niin kulumaan saan ajan helpommin

Kun mä kirjoitan koko yön runoja

Niissä kuu on piippu hampaissaan

Se nukkuu siirappia varpaissaan

Ja vaikkei sointuisi ne ollenkaan

Mä vain kirjoitan joka yö runoja

Kovempaa vielä

Vähän jos voi

Ei koskaan liian lujaa musiikki soi

Kun kaikki muut on jossain juhlimassa

Mä vain kirkjoitan koko yön runoja

Vähäsen vielä

Lisää jos voi

Niin kohta yössä koko kortteli soi

Ja vaikka juhlat jatkuu naapurissa

Mä vain kirjoitan joka yö runoja

Jos sattuu naapuriin vain

Törmäämään

Se vaihtaa aihetta kuin itsestään

Se rokkibändissä käy tuuraamassa

Ja töissä arkkitehtitoimistossa

Voin kuulla äänet ja mä melkein nään

Taas pöytää uuteen paikkaan siirellään

Mut rikkomatta millään tunnelmaa

Mun jälleen täytyy heille huomauttaa

Kovempaa vielä

Vähän jos voi

Ei koskaan liian lujaa musiikki soi

Kun kaikki muut on jossain juhlimassa

Mä vain kirjoitan koko yön runoja

Vähäsen vielä…

Siellä puhutaan niitä näitä vain

Joka päivä on niin kuin lauantai

Siellä katsotaan liigamatsia

Kuuskytlukua ja teknojazzia

Miten nopeaa on ensirakkaus

Miten vaikeaa on kynnenlakkaus

Joku manaa että «onpa huono sää»

Eikö olisi jo aika hellittää

Kovempaa vielä…

Vähäsen vielä…

Kovempaa vielä

Vähän jos voi

Ei koskaan liian lujaa musiikki soi

Sen nuoren arkkitehdin kainalossa

Nyt mä kirjoitan joka yö runoja

Während andere nachts aus der Stadt fliegen

Oh, sogar die Wände fühlen sich an wie Papier

So kann ich mir die Zeit leichter vertreiben

Wenn ich die ganze Nacht Gedichte schreibe

Sie haben den Mond in ihren Zähnen

Es schläft mit Sirup an den Zehen

Und selbst wenn sie keinen Nerv treffen

Ich schreibe einfach jeden Abend Gedichte

Noch schwerer

Ein bisschen, wenn du kannst

Die Musik ist nie zu laut

Während alle anderen irgendwo feiern

Ich schreibe nur die ganze Nacht Gedichte

Ein bisschen mehr

Mehr wenn du kannst

Bald klingelte der ganze Block über Nacht

Und obwohl die Party nebenan weitergeht

Ich schreibe einfach jeden Abend Gedichte

Wenn es nur dem Nachbarn passiert

Zu stoßen

Es wechselt das Thema wie von selbst

Es ist in einer Rockband

Und in einem Architekturbüro arbeiten

Ich kann Stimmen hören und ich kann fast sehen

Der Tisch wird wieder an einen neuen Platz verschoben

Aber ohne die Stimmung in irgendeiner Weise zu brechen

Ich muss sie noch einmal hervorheben

Noch schwerer

Ein bisschen, wenn du kannst

Die Musik ist nie zu laut

Während alle anderen irgendwo feiern

Ich schreibe nur die ganze Nacht Gedichte

Ein bisschen mehr...

Sie reden dort nur über diese Dinge

Jeder Tag ist wie Samstag

Dort schauen wir uns ein Ligaspiel an

Weihnachtsbaumgesang und Technojazz

Wie schnell ist die erste liebe

Wie hart ist Nagellack?

Jemand sagt, dass «das Wetter schlecht ist»

Ist es nicht an der Zeit, sich zu entspannen?

Noch schwerer…

Ein bisschen mehr...

Noch schwerer

Ein bisschen, wenn du kannst

Die Musik ist nie zu laut

Unter dem Arm dieses jungen Architekten

Jetzt schreibe ich jeden Abend Gedichte