Ohikiitävää - Juha Tapio

Tuuli hiuksillaan

Hiekkaa varpaissaan

Silmin hehkuvin

Tyttö naapurin, öihin valkeisiin

Kanssas kauniit niin

Kesät kuljettiin

Enkä milloinkaan

Tullut kertomaan

Salaa iltaisin, meistä haaveilin

Siitä kuinka jäät, mun syliin kiihkeään

Kun aamu hämärtää

Joskus vieläkin, talviaamuisin

Mietin missä meet

Onko vastanneet

Vuodet unelmiis

Minkäläinen tie, sulle annettiin

Niin kaikki ohikiitävää

Ikävä ja riemu joka hetken värähtää

Mitä toivot että jää, kun pihan poikki kuljet

Ja jäljet häviää

Kuuman heinäkuun, yössä hehkuen

Sanoit pakahtuu, mun sydän janoinen

Pelätä ei saa, jos tahtoo milloinkaan

Onnen saavuttaa

Tyttö naapurin, silmin palavin, suuren maailmaan

Käytkö vieläkin?

Kaikki aikanaan, kun turha riisutaan

Saitko rakastaa?

Ohikiitävää

Ikävä ja riemu joka hetken värähtää

Mitä toivot että jää, kun pihan poikki kuljet

Ja jäljet häviää

Niin ohikiitävää

Ikävä ja riemu joka hetken värähtää

Mitä toivot että jää

Kun pihan poikki kuljet, ja jäljet häviää

Wind in ihrem Haar

Sand auf seinen Zehen

Das Leuchten in den Augen

Mädchen von nebenan, Nächte in Weiß

Mit schönem so

Sommer wurden transportiert

Und niemals

Kommen Sie, um zu erzählen

Abends träumte ich heimlich von uns

Darüber, wie du in meinen Armen bleibst

Wenn der Morgen verschwimmt

Manchmal sogar noch mehr, an Wintermorgen

Ich habe mich gefragt, wo ich mich treffen soll

Habe geantwortet

Jahrelange Träume

Was für eine Straße, die dir gegeben wurde

Also alles flüchtig

Traurigkeit und Freude vibrieren jeden Moment

Was hoffst du zu hinterlassen, wenn du den Hof überquerst?

Und die Spuren verschwinden

Heißer Juli, nachts glühend

Du sagtest platzen, mein Herz durstig

Haben Sie keine Angst, wenn Sie jemals wollen

Viel Glück zu erreichen

Das Mädchen von nebenan, die Augen der brennendsten, großartigsten Welt

Gehst du noch?

Alle in der Zeit, wenn unnötig gestrippt

Könntest du lieben

Vorübergehend

Traurigkeit und Freude vibrieren jeden Moment

Was hoffst du zu hinterlassen, wenn du den Hof überquerst?

Und die Spuren verschwinden

So flüchtig

Traurigkeit und Freude vibrieren jeden Moment

Was hoffst du bleibt übrig

Beim Überqueren des Hofes verschwinden die Spuren