Mimisbrunn - Moonsorrow

Joka ilta saman tuvan kuistilla

Vanhus istuu, laulaa vanhaa laulua

Sanat saarnin oksilta tuuleen lentävät

Puun tuon tarinan muistaa enää hän

Kolmen maailman rajalla

Juuret maassa kaiken lähteellä

Kurkottaa jätti iäinen ain' taivaaseen

Lehvänsä suojelevat

Tietoa varjelevat

Viisautta veden maanalaisen

Saapui pihaan kerran vieras ihminen

Toi mukanaan mies laulun aavikon

Pian saapui kylään myös vieras uskonto

Luojansa moni siihen paikkaan unohti

Kolmen maailman rajalla

Juuret maassa kaiken lähteellä

Kurkottaa jätti iäinen ain' taivaaseen

Aika alkaa ennen aikaa

Tuhat tarinaa vailla kertojaa

Kohtalot oikukkaat ihmisten

Kerran saneltiin tässä

Laki jumalten korkeuksista

Jokaiseen maailmaan ehti

Joet uomiinsa jäätyneet

Toisaalla ruokkivat maata

Siitä joillekin tuli Helvetti

Käärmeitä Täynnänsä

Maan äidin povella kasvoi

Elon järkähtämätön tuva

Voimansa ammensi viisaudesta

Ajasta aikaan unohtuneesta

Lehvänsä suojelivat

Tietoa varjelivat

Saa ilta hilhaisella juistilla

Ei vanhus jaksa tulla enää laulamaan

Vehreä saarnin oksilta pois on karissut

Muiston viimeisenkin polttaa aurinko

Kolmen maailman rajalla

Lehdet maassa kaiken lähteellä

Liekehtii hätti iäinen

Jeden Abend auf der Veranda desselben Zimmers

Der alte Mann sitzt und singt ein altes Lied

Worte fliegen von den Zweigen der Predigt in den Wind

An die Geschichte mit dem Baum erinnert er sich nicht mehr

An der Grenze der drei Welten

Wurzeln im Boden an der Quelle von allem

Das Erreichen des ewigen Himmels nach links

Ihre Blätter sind geschützt

Informationen schützen

Die Weisheit des unterirdischen Wassers

Einmal kam ein Fremder in den Hof

Er brachte einen Mann mit, der in der Wüste sang

Bald kam eine fremde Religion ins Dorf

Viele seiner Schöpfer vergaßen diesen Ort

An der Grenze der drei Welten

Wurzeln im Boden an der Quelle von allem

Das Erreichen des ewigen Himmels nach links

Die Zeit beginnt vor der Zeit

Tausend Geschichten ohne Erzähler

Die Schicksale launischer Menschen

Einmal hier diktiert

Das Gesetz der Höhen der Götter

Es gab Zeit für jede Welt

Flüsse gefroren

Anderswo ernähren sie das Land

Für manche wurde es zur Hölle

Schlangen voll

Die Brust der Mutter wuchs

Die unerschütterliche Hütte des Lebens

Er schöpfte seine Kraft aus Weisheit

Ab und zu vergessen

Ihre Blätter wurden geschützt

Die Informationen wurden bewacht

Holen Sie sich einen Abend mit einem ruhigen Schluck

Der alte Mann kann nicht mehr zum Singen kommen

Die grüne Asche von den Zweigen wird beschnitten

Die Erinnerung an die letzte brennende Sonne

An der Grenze der drei Welten

Blätter im Boden an der Quelle von allem

Die Flamme ist in Not